keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Hiljaiselon syyllinen...

...on varmaankin ollut yksinkertaisesti väsymys.
Ja väsymyksen kautta laiskuus.

En pysty käsittämään mistä kummasta tämä väsymys tulee. 
Tuntuu että haukottelen pitkin päivää ja odotan vain iltaa että pääsisi nukkumaan.
Ja kun se hetki tulee että voisi nukahtaa, en saakaan millään unta.

Meidän arki on muuttunut sen verran että mies on työmatkoilla aina
maanantaista torstaihin. Tai tulee torstain ja perjantain välisenä yönä.
Itse olen ollut nyt pari viikkoa ti-to kerhotätinä aina aamupäivisin.
Mulla on pienet tytöt siellä mukana ja ainakin toistaiseksi on mennyt
ihan mukavasti.

No juu, voihan se olla että arjen muutoksetkin väsyttää mutta toisaalta taas....
Ei tää nyt ole kyllä yhtään sen erilaisempaa kuin viimeiset 15 vuottakaan.
Nämä ns. "yh-päivät" on mulle ihan tuttuja juttuja.


Kesä oli oikein antoisa kasvihuoneen ja kasvimaan puolesta.
Vielä on osa chileistä keräämättä ja porkkanoista myös.



Syyskukkasia laitoin tasan tämän yhden kipollisen verran.
Ne jää kuitenkin lumen alle joten en viitsinyt (enkä jaksanut)
laitella tänä vuonna tämän enempää.

Jonkin verran on tullut ommeltua syksyn aikana. Se jos mikä on kyllä 
niin terapeuttista hommaa! Viime viikkoina olen ommellut tulevia 
Joulumyyjäisiä varten. Vielä ois vajaa kuukausi ensimmäisiin myyjäsiin
ja paljon pitäisi saada vielä aikaiseksi.
Ompelut jää lähinnä viikonlopuille, mutta hyvä että edes silloin.

Niin että eipä tänne tämän ihmeellisempää kuulu, mutta
ajattelin tulla kuitenkin kertomaan että suurinpiirtein hengissä ollaan :D

Jospa tämä väsymys tästä väistyisi ja näin ollen tänne blogiinkin saisin
aikaiseksi enemmän tekstiä.

-Mari-